Huokasu, kesän paras päivä oli ja meni. Finntriathlon, muistelen sitä lämmöllä. Elokuu on minun kalenterissani vähän laskevaa kerrontaa ja tänä vuonna kuljen sen rääsyissä (finisher paita on taiteltuna tallessa) duunipoikkeaman vuoksi.
Treenaamaan en oikein ole ehtinyt, kävin juoksemassa kerran hirrrveessä helteessä ja luulen, että vauhtia oli vähän liikaa, sykkeet tuppas nousta aika korkealle, mutta toisaalta pikkasen vajaaseen 10km:iin meni vähemmän aikaa kun joskus on mennyt, vaikka piti hillitä ja kävellä välillä. Ehkä minäkin opin vielä jonakin päivänä juoksemaan.
Hallikausikin on korkattu. Tutustuin elämäni ensimmäistä kertaa teräsaltaaseen, eikä kaakeloituun. Em duunipoikkeaman vuoksi sijaitsen siis Kurikassa ja kyseessä oli (kai) 25m allas uimahallissa, jonka nimi on Molskis. Oli toisaalta kiva uida altaassa kun näki veden läpi eikä ollut aaltoja ja lämpötila oli tasainen, mutta... Kyllästyin parin altaanmitan jälkeen. Minulla ei ollut ohjelmaa, lähdin vain liottamaan itseäni (finntriathlon-lakki päässä, tietysti. Kateelliset kadehtikoot, kjäh kjäh). Vaihtelun vuoksi harjoittelin volttikäännöstä, eihän siitä oikein mitään tullut, päädyin kummalliseen 90asteen vinokulmaan päätyyn nähden enkä suinkaan suoraan tulosuuntaan. Jatkan harjoituksia tämän talven.
Lokakuussa olisi kisakauden päätös, Hangon puolimaraton 5.10. ja olen jo ilmoittautunut (maksaakin kai pitäisi, hupsis) ja yllytyshulluna mietin täyttä maratonia... Ystäväni juoksi semmoisen ja on aivan haltioissaan houkuttelemassa minuakin. Kertokaas rakkaat lukijat, menisinkö Pariisin maratonille 2014? Se järjestetään 6.4., minun syntymäpäivänäni.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti