Perillä odottikin jo totinen hulina. Ilmoittautuminen, kisainfo, syöminen, pyörän vienti T1:lle, juoksukamppeiden vienti T2:lle ja jossakin välissä iski kaatosade, joka kasteli takkini (jonka sitten unohdin palautuskassista kisapivänä pois, koska se oli kuivumassa. Huokasu). Pääsin majapaikkaan vasta kymmenen pintaan illalla, kävin pesulla savusaunassa (ihanaa!). Unta kalloon niin paljon kun tulee ja aamulla tikkana pystyyn.
Kisapäivä.T1-tavarat pussiin, tarkista ne 100 kertaa, että kenkiä on 2 ja kypäriä 1. Lasit, hanskat ja geelit, ok. Rannassa paineiden tarkistus renkaisiin, märkkäri päälle, kisapussit sinne minne kuuluukin ja järveen verraamaan. Vesi oli kylmempää mihin olin tottunut, mutta märkkärin kanssa oikeastaan aika miellyttävää. Lähtökarsinassa starttia odotellessa pidättelin jo oksennusta.
Ei jännitä, ei... Jännittää! |
T1:ssä vaihdoin pari sanaa kisaveljen kanssa, hänelä oli uinti mennyt huonosti, mutta pyyhkäisi minusta ohi pyörällä ekan sekunnin aikana. Pyöräily alkoi kankeasti, ekan kympin aikana sain otteen pyörityksestä ja hetken meni hyvin. Viimeistään vähän ennen ekan kierroksen loppua (pyöräily 2x45km) iski selkäkrampit, jotka jatkuivat koko ajon loppuun. Pyöräily on muuten minulle helppoa, mutta kun vasen jalka jäykistyy yks kaks ja ristiselässä samalla puolella on tunne, että joku iskee puukolla, niin ei naurata. Toisella kierroksella oli pakko pysähtyä monta kertaa oikomaan selkää ja pääsin taas pätkän matkaa eteenpäin. Kivut olivat kovat ja ilman niitä olisin ajanut huomattavasti nopeammin. Missään viaheessa ei kuitenkaan tullut mieleenkään keskeyttää. Ei se käynyt edes mielessä. 70km kohdalla hihkaisin mielessäni, että enää 20km, 80km kohdalla enää 10 jne. T2:ssa oli pitkä pätkä edettävää ja päätin kävellä sen. Taskussani oli energiapatukka ja mutustelin patukkaa kun tyynesti kävelin juoksuvarusteiden luo. Juoskoot hätäisimmät, onhan sitä matkaa vielä 21,1km. Kävely laukoi selän jännitteitä vähän, pää oppi olemaan pystyssä. Hyvä veto, olin tyytyväinen etten hätäillyt. Sitten juoksuun.
Hölkällä, tyyli on taattu |
Heikon pyöräilyn jälkeen olin toki vähän varovainen juoksuun lähdettäessä. Pää oli edelleen vaakatasossa, jalat olisivat halunneet lähteä oluelle. Kipitin juoksunomaista askellusta ekan kaarteen ja ylämäen. itse asiassa koko ensimmäinen kierros (Juoksu 4 kierrosta samaa lenkkiä) meni kipitellessä, vasta seuraavalla kiekalla jalat keksivät mistä oli kysymys. Kinesioteipit olivat rullaantuneet jalkapohjista ja uinnissa enkä sitten niistä liiemmin enää piitannut, jos pakara kipeytyy niin en ainakaan huomaisi sitä kun muuallekin sattuu. Jatkoin könköttämistä. ohi suhahtelee seurakavereita, juttelen ventovieraillekin ihmisille ja mietin että tässä on todella triathlon-henkeä. Kaikki ovat samassa liemessä, harrastelijoita ja hyväntuulisia. Koko touhussa ei oikestaan ruttunaamaisia näe. Itse taidan olla sieltä ruttuisimmasta päästä. Toka kierros meni kohtalaisen sujuvasti, väsy alkoi puskea kolmannella kierroksella. Isä ja äiti olivat sitkeästi omaishoito-pisteellä tarjoamassa mehua ja geelejä. Minulla oli mukana geelejä ja ne riittivät, mutta oli kivaa kun kannustettiin. Äiti ja isä olivat vipalla kierroksellani viimeiset omaishoitajat pisteellään ja minä olin aika väsyksissä. Vipa kierros menikin pahalla sisulla, jos olisin kuunnellut kehoani, en olisi päässyt maaliin. Pidin pientä hölkkää koko ajan, en kävellyt. Hymyn naamalleni sai partasuti mies reitin varrella, hänellä oli oma kisakatsomo, maitoja ja leipää ja hän huikkasi minulle ohi könköttäessäni että: "onkä nämä viimeiset treffit?" vastasin, että "viimeiset on", hihittelin ja jatkoin matkaa miettien, että menin sen kohdan ohi viimeistä kertaa, menen tuon kulman viimeistä kertaa ja tuon kyltin ja tuon tolpan ja ... ja... Lopulta maalisuora häämötti, jalat huusivat hoosiannaa, mutta se sama jääpala joka puski aaltoja järvessä jatkoi loppuun asti. Aika 7:25:47. Tavoittelemani 8 tunni alitus onnistui. Työpäivä, ilman lounastaukoa! Maalissa turahti hysteerinen hyperventilaatioitku, joka talttui onneksi nopeasti. Vitsi mä olen teräsnaenen!!
Kotimatkalla, suosikki T-paita päällä pysähdys mökillä |
Onnittelut! On se vaan hieno kisa. =)
VastaaPoistaOnnea sinulle myös! Näin että sulla oli fanilauma juoksureitin varrella :D Olihan mahtava päivä, ihan epätodellinen
Poista