1. Menossa Peräseinäjoelle
2. Afrodite laskeutumassa aaltoihin (hirveät aallot, ainakin 5cm, ehkä jopa 7)
3. Elsa on merkitty
4. Afrodite nousee aalloista ja luo nahkansa
5. Afroditesta kuoriutui Neil Armstrong! (eiku)
6. Ja sit lenkille!
Plösö lähti käymään kotona Seinäjoella. Mukaan lähtee nykyisin luonnollisesti (?) Elsa the pyörä, märkäpuku ja tietysti juoksukengät ja rakkolaastarit. Nämä veivätkin jo sitten 3/4 upouuden rinkan kapasiteetista (no, Elsaa en toki survonut rinkkan). Mukaan lähti myös läppäri siltä varalta jos tekisi mieli tehdä töitä...
Reissut kotiin eivät ole toki mitään lomaa muutenkaan, suku vaatii nähdä naaman ja naama vaatii nähdä mökin. Loppu onkin meteliä ja jatkuvaa syöttöä niin, että märkkäri kiristää entisestään.
Ehdin kuitenkin sählätäkin. Fillaroin siskoni luo päivänä kauniina, tunti sinne ja vajaa takasin, koska 6km ennen kotoa etukumi puhkesi. Raatoauto ei vastannut puhelimeen heti, joten istahdin tienpostkeen ja aloin vaihtaa kumia formulanopeudella tietenkin. Joku terävä oli puhkaissut kumin. Raatoauto saapui kuitenkin noutamaan raatoa, koska en saa missään tapauksessa riittävästi painetta renkaaseen pikupumpulla. Noh, melki 50km tuli kuitenkin sotkettua. Aiemmin samana päivänä raatoauto nouti shoppailijan (joka oli jumahtanut urheiluvälineliikkeeseen) kaupungilta, kun äitiltä lainaamani pyörän kumi oli rikki. Raatoautolla on siis töitä...
Plösö pääsi kuitenkin mökille asti. Tätini syötön jälkeen tunsin oloni varsin kelluvaiseksi ja sullouduin märkkäriin ja pulahdin paalijärveen. Vesi oli jokseenkin hyytävää kun lämmintä ei oikein ollut ollut, mutta räpiköin kuitenkin n. 30min. Hieman on vaikeuksia hengittää märkkärissä, johtuu ehkä uhkeista utareista. Perhanan perhana. Henki vinkuu ja uinti on raskasta. Pitää vaan harjoitella lisää ja lisää ja lisää. Ehkä utareetkin pienenevät. Niille on muuten monta synonyymiä: Tissit, hinkit, kikit (pohojalaanen sana), daisarit... Toinen muhkea osa, jota sopii survoa märkkäriin hiki hatussa on perse (peffa, ahteri, takaus, pylly...). Nh, kelluuhan tuo, jos joku vielä potkaisee vaihtia rannasta niin ei oo hätäpäivää.
Koska satuin syntymään hätäiseen sukuun, oli tietysti päästävä äkkiä kotiin mökiltä. Sain juuri asennettua antennit Elsaan ja ajattelin fillaroida kotiin kun tuli ukkosmyrsky. Ei sitte. Kävin kuitenkin ajelemassa tunnin verran illemmalla kun sää selkeni. Päätin kuitenkin vakaasti suorittaa matalan paikan lälläritriathlonin ja sen tein. Ensimmäistä kertaa sataan vuoteen kävin uimassa Kyrkösjärvellä. Lämmintä oli n. 17 C eikä paikalla ketään muita kuin minä ja isä ajamassa raatoautoa. Isä ajoi mut rannalle, vahti pyörää ja ajoi kotiin kun lähdin pyöräilemään. Pulahdin järveen sen suurempia ajattelematta ja aloin kroolata. kohta kumminkin huomasin uivani käsipohjaa ja totesin, että taitaa olla navigaattori rikki. Pirulaut kuitenkin kun oli tuulista! Puskin vastatuuleen roolia, sammakkoa, käsipohjaa ja selkää ja kuviokelluntaa, mutta naamaan lätsähtelevät aallot tekivät etenemisestä hieman hankalaa. Päätin kääntyä poikittain ja siitä rantaanpäin. Luulin uineeni pidemmästikin, mutta oli vedessä n. 23min... Öh. Matkasta ei mitään hajua. Nooh, vaihtoon meni alle kolme tuntia ja lähdin fillaroimaan. Samalla mietin, että mitän T1 vaatii: Pyyhe, nenäliina ja pörrösukat. Joo ne on hyvät. Elsan tietokoneessa oli ollut häikkää kun joku törppö oli asentanut etupyörän väärinpäin, vaihtanut pariston ja asettanut asetukset päin prinkkalaa. Ajoin varmasti kolmeakymppiä mutta mokoma toosia näytti vain 18kmh. Pöh. Ajo oli kuitenkin kovin helppoa, nojasin antenneihin ja laulelin itsekseni: Jäin Mombasaaaaaaan vain päiiiiiiivä eläääääämäääääääääääännnn... Oli niin helppoa että olisin voinut lukea vaikka kirjaa. Keinosiemennysaseman kohdalla heitin kuitenkin U-käännöksen ja sotkin kotiin. Ajo ovesta sisään, päivää taloon, kypärä pois, lasit pois, sukat jalkaan... Ja taas mietin mitä T2 vaatii. Nenäliina, huulirasvaa, mp3 soitin... ja eikun hölkälle. Ensimmäiset 1,5km oli kankeita ja peesasin sauvakävelijää (Jäi Momba -perkele- saan vain päiivä -hiivatti- elämään). Sitten kuitenkin jalat alkoivat liikkua juoksu eteni mukavasti. Vilkaisin kyllä välillä alas ja kauhistuin. Hyllyvät reidet hölskähtävät joka askeleella, etä tämmöinen voi olla triatleeraaja, ei millään. Ainakin sinne puolimatkalle on matkaa. Ehdin myös murehtia maisia asioita, mutta karistin ne mielestäni, eikö sitä voi edes urheilla rauhassa!?
Uin jonkun 23 min (matkasta ei mitään tietoa), ajoin pyörällä varmaan 30km ja juoksin ehkä 8. Aikaa meni 2h 39min ja kaloreita n. 1300. Huotojoukot ovat aivan luksusta kun T2 kohdalla kun pasautan ovesta pyörineni sisään niin kysytään, että laitetaanko sauna päälle. Vastasin että joo, mutta mulla menee varmaan tunti :) Saunassa elimistö teki vanhanaikaisen ja tuli kiljuva nälkä! Oli muuten hyvänmakuinen voileipä...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti